Tässä vain muutamia kommentteja, joita olemme saaneet, facebook ryhmissä, yksityisviesteillä, sähköpostilla. Miksi? Miksi ihmisten on puututtava toisen tapaan tehdä omaa kotia, tai elää omaa elämää. Miksi ei vain anneta ihmisten tehdä omia ratkaisuja ja toimia oman tietämyksensä mukaan. Miksi pitää saada aikaan pahaa mieltä? Tuleeko näin itselle parempi olo?
Perustin tämän blogin aikanaan tuodakseni tietoon asioita, joista oli itse alunperin vaikea löytää tietoa. Blogi toimii myös omana päiväkirjana, tapana purkaa omia kokemuksia ja samalla jakaa niitä, toivoen, että joku saisi siitä apua ja varsinkin toivoa toivottomassa tilanteessa. Mutta niin tai näin, jonkun mielestä aina väärinpäin, eikä tämä koske mitenkään vain meitä, tai tätä blogia.
Olen viimeaikoina kiinnittänyt tähän huomioita monien muidenkin kirjoitusten, kokemusten ja myös muiden blogikirjoitusten herätettyä eri ryhmissä haukkumareaktioita, epäilyä, lyttäämistä ja arvostelua. Myös ryhmissä, jotka on tarkoitettu vertaistueksi. Onko vertaistukea lytätä toisen oma kokemus vääräksi?
En herkästi hermostu, mutta tämä on aihe, joka saa minut kiehumaan. Jotenkin toivoisi, että ihmisillä olisi hyvät käytöstavat myös somessa. Että uskottaisi jokaisen omaa kokemusta omasta tilanteestaan ja iloittaisi toisen puolesta haukkumisen ja lyttäämisen sijaan... Mutta tokihan minäkin tässä arvostelen nyt ihmisiä, joilla on se negatiivisempi tapa :)
Joku korjaa hometalonsa ja onnistuu, joku käyttää erilaisia menetelmiä ja hoitoja sairauksiensa ja herkkyyksiensä parantamiseen ja paranee, joku onnistuu elämäntapa muutoksessa, toinen luo itselleen unelmatyön. Mikä kukaan muu on sanomaan silloin kyseiselle ihmiselle, ettet voi onnistua? Miten joku voi sanoa, ettet voi parantua, jos olet jo parantunut? Tai että talosi ei voi olla terve, vaikka itse herkkänä ihmisenä juuri kyseisessä talossa aikanaan sairastuneena tiedät, että talo on terve, kun et siellä enää oireile.
Sain tänään yhden yksityisviestin, joka varmasti oli tarkoitettu hyvällä, mutta osui siinä mielessä huonoon aikaan, että olen juuri näitä asioita kovasti miettinyt. Tuli paha mieli, ei siksi, että viesti olisi saanut minut epäilemään talomme terveyttä, vaan siksi, että jotkut kokee tarvetta keikuttaa venettä, yrittää istuttaa epäilystä ja negaatioita toisen mieleen. Saako siitä itselle jotain?
Meidän talo on korjattu terveeksi, se on fakta. Kaikkien taloja ei onnistuta korjaamaan, sekin on fakta. Suurta osaa hometaloista ei kannata korjata, koska se tulee niin kalliiksi, se on fakta. Miksi siis väitellä näistä asioista?
Homeeseen liittyen minulle on sanottu, että talosta ei voi saada tervettä, koska home tulee aina takaisin.. hmm. pohdiskelen vaan... home tarvitsee syyn ilmestyäkseen rakenteeseen, sekä oikean olosuhteen selviytyäkseen, tai kasvaakseen siellä. Jos purat vauriot (ja paljon päälle), korjaat syyn, miksi vaurio on syntynyt, rakennat uudelleen niin, ettei vaurio pääse syntymään uudelleen ja poistat olosuhteen, jossa home voisi elää/lisääntyä, miten se home tulee sinne takaisin?
Tiedämme talomme terveeksi, miten? Koska juuri ne kyseiset siinä talossa olleet homeet, mikrobit ja niiden cocktail on meidät sairastuttanut, ne laukaisee meille välittömiä oireita. Emme välttämättä oireile aina heti jokaisessa hometalossa, tai huonossa sisäilmassa, vaan oireet voi tulla viiveellä ajan kuluessa. Kuitenkin meidän talosta on vauriot purettu jo yli kaksi vuotta sitten, sen jälkeen korjattu ne syyt, jonka jälkeen on aloitettu jälleenrakentaminen. Olemme olleet itse koko ajan mukana uudelleenrakennustöissä, tehneet ympäripyöreitä päiviä talossa, jossa aikanaan sairastuimme ja jossa emme voineet ennen vaurioiden purkua ja korjauksia oleilla edes hengityssuojainten kanssa saamatta pahoja oireita. Nyt emme oireile. Talossa ennen korjauksia olleista tavaroista saamme kuitenkin edelleen oireita. Monen mielestä tämä kokemus ei kuitenkaan riitä kertomaan, että talomme on terve... Meille riittää.
Voihan se tietenkin olla, että jossain rungon sisällä on edelleen se yksi homepesäke, joka odottaa kiltisti, että muutamme kotiin ja sitten hyökkää sieltä ja leviää koko taloon ;)
Olen lukenut paljon kommentteja myös paranemisesta, miten voi toipua homesairaudesta, vai voiko? En osaa sanoa, muuta, kun oman kokemukseni, eikä kukaan muukaan kai voi. Ei voi sanoa, että joku menetelmä, tai hoito auttaa, tai ei auta, jos ei ole itse kokeillut. Silloinkaan ei voi sanoa, auttaako se, tai eikö auta jollekin toiselle ihmiselle. Miksi siis kiistellään tälläisistä asioista ja pahoitetaan jonkun mieli, usein oma, joskus toisten ja joskus oma mieli toisen puolesta, joka ei itse ymmärrä pahoittaa mieltään. Eikö positiivinen ajattelu, onnistumisista iloitseminen ja tsemppaaminen olisi parempi vaihtoehto..?
Rakkaudella, Anna <3
