Kotiinpaluu

Olen kirjoittanut tätä tekstiä mielessäni jo kuukausia. Pitkä tauko kirjoittamisessa on ollut tarpeen. Olemme palanneet takaisin kotiin jo keväällä, mutta arjen palautuminen normaaliksi pitkän evakossa asumisen, sekä kodin ja elämän uudelleenrakentamisen jälkeen on ottanut aikaa. Odotettu kotiinpaluu on sisältänyt paljon tunteita laidasta laitaan, pelonsekaista onnea, innostusta, uupumusta, kauhua ja iloa.

Oma koti kullan kallis (sananmukaisesti)

Uuden lautalattian maalaus

Meille valittiin rossipohjan päälle pintamateriaaliksi perinteinen lautalattia. Valitsimme puulajiksi kuusen ja ponttilaudan profiiliksi hieman viistetyt reunat. Laudat ostettiin erikoiskuivina, koska asennus ei tietenkään osunut kuivimpaan vuodenaikaan. Maalaus sentään onneksi osui kuivaan aikaan, joten maalaamattomia rakoja ei pitäisi tulla esiin, vaikka puu elääkin.

Sisustuttaa, pikafiksaus

Sain paikalliselta kirpputorilta pienen koivuisen sivupöydän kaupanpäälliseksi. Pöytä oli melko rujossa kunnossa, enkä ollut varma, saanko sitä enää pelastettua ilman peittävää maalikerrosta.
Olin kuitenkin tilannut netistä komeron ovia ja paria lipastoa varten entisöintiöljyä, joten päätin kokeilla onneani tämän pöydän kanssa. Eipä olisi ainakaan rahallinen menetys, jos pöytä menisi piloille.

Pöytä valmiina, enkä tehnyt kuvauksellisia asetelmia, vaan kuvasin ihan raksa olosuhteissa :)

Sutien ja telojen sutinaa

Kädet saa maalaamallakin rakoille, se on huomattu viimeisen viikon aikana, kun suti ja tela sauhuten olen maalannut seinä- ja kattopintoja. Meillähän on paljon paneelia seinissä, jotka kaikki maalataan. Samaten maalia tuli halltex kattoon ja myös kaikki lattiat pesutiloja ja vessoja lukuunottamatta saa maalin pintaan. Ruiskuakin mulle on työvälineeksi tarjottu, mutta tykkään mennä perinteisillä menetelmillä, jää oman käden jälki, sekä paneelia on kyllä helppo maalata pensselillä, alhaalta ylös ja ylhäältä alas aina paneeli kerrallaan.

Tässä eteisen seinän valeurapaneeli saa pohjamaalia pintaansa

Saako onnistua?

Kerran hometalo, aina hometalo. Miksi käytitte tuollaista materiaalia? Eihän tuollaista paneelia saa laittaa, kun saunaan. Itse en kyllä tekisi noin. Minä laittaisin tuollaista materiaalia ja tekisin näin, enkä noin. Et voi toipua homesairaudesta. Oletko nyt ihan varma, että talosta tulee terve? Meidän talossa oli tehty noin, eikä onnistunut. Vääränlainen ilmansulkupaperi. Vääränlainen ilmanvaihto. Vääränlaiset ikkunat. Ei tuo noin onnistu.

Perinteet kattoon

Kodistamme purettiin sisäkatoista kolmea-neljää päällekkäin asennettua kattomateriaalia. Emme toki olisi kaikkea purkaneet, mutta kaikki pinnat piti uusia homepurkutyön jäljiltä, lisäksi ilmansulku piti saada yhtenäiseksi.
Valitsimme purkamistamme pinnoista meille uusiksi kattopinnoiksi yläkertaan valeurapaneelin ja alakertaan, myös kasarilaajennusosaan Halltex perinnelaatan.

Pinnat vielä väriä vailla

paneelia paneelia

Materiaaleista ollaan montaa eri mieltä, jotkut haluaa modernisoida rintamamiestalonsa täysin ja käyttää uusia helppoja materiaaleja. Usein uudenaikaiset materiaalit ovat myös edullisempia ja helpommin saatavilla, ainakin valikoima on melkoinen, esimerkiksi laminaateissa ja mdf- tai lastulevypohjaisissa tuotteissa.

Meille materiaalien valinta oli alunperinkin selvää, että se tehdään herkkyydet edellä, eli käytämme mahdollisimman luonnollisia, mahdollisimman vähän allergisoivia tuotteita. Tosin hinta on ollut myös suuressa osassa ja esimeriksi eristevalinnassa mentiin pitkälti hinta edellä. Halusimme myös "entisöidä" rintamamiestalon uudelleen mahdollisimman hengittäväksi ja vastaamaan rakenteeltaan pitkälti alkuperäistä.

Valeurapaneeli ja esiin kaivamamme tiiliseinä sopivat kauniisti yhteen. Tähän tilaan tulee tiiliseinän esilletuomisen vuoksi valkoinen maali paneelin pintaan. Muuten valkoisia seiniä ei montaa kotiimme tule.

Sisustuttaa- Keinutuolin pelastus

Kaikki hometalossa asuneet ja sisäilmasta sairastuneet tietää, että kalusteita voi olla vaikea pelastaa, tai puhdistaa käyttöön. Meilläkin on poltettu suurin osa omaisuudesta, mutta vanhojen kalusteiden ystävänä ja intohimoisena sisustajana en pystynyt heittämään roviolle vanhoja puisia kalusteita, joilla on mieletön tunnearvo. Yksi näistä kalusteista on meidän kodin yksi alkuperäiskaluste, eli miehen mummon keinutuoli. Se nyt vaan kuuluu taloon ja oli pakko saada pelastettua. Se, kuten muutkin kalusteet, jotka aioimme säilyttää, varastoitiin hyvin tuulettuvaan ja kuivaan varastotilaan. Ne on saaneet siellä puhdistettuna tuulettua ja seistä pari vuotta odottamassa käsittelyjä.

Tuoli odottaa jo kiikkujaa

Rakennustarvikkeita Virosta

Hyvää alkanutta vuotta! Pieni katsaus vielä joulukuuhun, jolloin murphyn laki toimi jälleen.

Joulukuu on yleensä lapsiperheissä kiireistä aikaa. Rakentavissa lapsiperheissä osansa kiireeseen tuo vielä raksan aikataulut. Meillä joulukuun suunnitelmiin kuului rakennustarvikkeiden ja joululahjojen hankintamatka Viroon. Aina ei hommat mene, niinkuin siinä kuuluisassa Strömsössä, meillä aika harvoinkin, joten meillehän iskeytyi heti joulukuun alussa joku superflunssa. Matkasta ei kuitenkaan luovuttu, vaan minä otin miehen sijasta äitini matkakumppaniksi ja suuntasin autonnokan kohti satamaa ja tavarat tuli haettua kuumeesta huolimatta. Reissussa alkoi olla kunto jo vähän heikko ja kuumettakin oli ollut reilut lukemat jo kymmenettä päivää. Matkan jälkeen siis käväisin lääkärissä ja sehän olikin sitten keuhkokuume. Kaksi viikkoa meni kotosalla villasukissa hipsutellessa teemuki kädessä, raksalla siis aikataulut meni jälleen uusiksi. Keuhkokuume selätti lopulta meidän perheestä sekä minut, että miehen. Teini selvisi keuhkoputken tulehduksella ja kymmenen päivän kuumeella, pienet olivat onneksi vain muutaman päivän kuumeessa ja yskässä.

Tallinnan joulutorilla joulufiilistä etsimässä

Meillä panostetaan useimmiten kotimaisuuteen, mutta tässä homeremontissa on pakko mennä hinta edellä, joten tottuneina Baltian matkaajina tiesimme saavamme rakennustarvikkeita Virosta ja muista Baltian maista todella paljon Suomen hintoja edullisemmin. Aika ei olisi riittänyt Viroa pidemmälle ja siellä viihdyn ostoksilla muutenkin. Puhun eestiä sujuvasti, joten siitä oli rautakaupoissa suuri hyöty. Tallinnan keskustan liikkeissä toki puhutaan suomeakin ja englannilla pärjää ympäri Viroa, mutta parasta palvelua ja parhaat hinnat saa kyllä eestin kielellä.

Lähdimme matkaan perjantaina ja vietimme perjantaipäivän Tallinnan keskustassa joululahjaostoksilla. Majoituimme Viimsissä, noin 8km Tallinnan keskustasta, ihanassa vanhassa luostarissa. Lauantaiaamuna lähdimme ostoslistan kanssa järjestyksessä koluamaan rautakauppoja. Kävimme mm.Bauhofissa, Ehituse ABC:ssä, Espakissa ja sisustussalong Patternissa. Mukaan tarttui ennalta suunnitellusti Wc-pöntöt, keittiön allas, välitilalaatat, hanoja, pistorasiat ja valokatkaisijat, lämminvesivaraaja ja sisustusjuttuja. Olin ennen matkaa tutkinut läpi nettisivut ja tehnyt ostoslistan valmiiksi. Onneksemme kyseisenä viikonloppuna oli kahdessa liikkeessä vielä kaikista hinnoista ylimääräinen 20 prosentin alennus.

pistorasia poikineen

Matkarahat majoituksineen ja paljon päälle säästyi edullisten ostohintojen vuoksi. Enkä pode huonoa omaatuntoa veroeurojen valuttua etelänaapuriin, meidän raksalta ja talosta on sen verran tullut jo euroja Suomeenkin, että hyvällä omallatunnolla oltiin liikkeellä. Esimerkkinä hintojen edullisuudesta retro valokatkaisijat, joita myydään Suomessa yli 30 euron kappalehintaan, maksoivat Viron puolella alle 5 euroa kpl.. Vessanpönttöjä saatiin kaksi samalla hinnalla, kun Suomessa maksaa yksi täysin samanlainen jne. Varsinkin putki- ja sähkötarvikkeet on Virossa Suomen hintoihin nähden paljon edullisempia. Myös ovet- ja ikkunat on edullisempia. Meillähän on talossa jo Virosta tulleet uudet ikkunat ja aiemmalla reissulla ostimme täyspuiset väliovet karmeineen. Myös laatat kylpyhuoneeseen ja vessoihin tulee meille rahtina Virosta, niitä en auton kantavuussyistä tuonut mukanani.

Tila-automme oli pakattu täyteen tavaraa, kun sunnuntaina suuntasimme aamulaivalla takaisin kotiin. Mies oli sillävälin aloittanut isäni kanssa raksalla huokolevyjen asennuksen ja tuleva koti näytti taas paljon valmiimmalta. Nyt, kun kunto alkaa molemmilla olla jo lähellä terveen merkit täyttävää, ollaan taas päästy raksalla töihin. Hommat seisoi kuitenkin sen aikaa, että ollaan jälleen muutama viikko aikataulusta myöhässä. Aikatauluihin vaikuttaa suuresti myös sää, sillä meillä ei olla päästy  kaivamaan salaojia, eikä jätesäiliötä maahan märän uppottavan pihan vuoksi. Niinpä meillä tehdään sekin homma silloin, kun muut ihmiset harvemmin miettii salaojia, tai muita kaivuuhommia...talvella! :D Pääasia toki, että saadaan tehtyä, sillä muuttaminenhan ei onnistu ilman toimivaa jätevesien poistumista. Näistä hommista lisää tuonnempana.

Myöhemmin tällä viikolla vilautan itselleni joululahjaksi fiksaamaani huonekalua ja onpa raksalla jo vähän valmista pintaakin esiteltäväksi! Käydään vihdoin läpi myös rintamamiestalon perinteisiä paneeli- ja listamalleja, sekä muita katto- ja seinämateriaaleja. Pidetään kaikki peukkuja, että sairastelut olisi nyt tässä ja kunto riittäisi loppurutistukseen!

Rakkaudella, Anna <3